Launatai-ilta ja sunnuntai aamu ovat osoittautuneet hyviksi treenipäiviksi, jos haluaa treenata kentillä / maastossa häiriöttä. Launtaina polkaisin koirille jäljet Hakkilaan.
Diilin jälki oli askelta pitkä, jokaisella askeleella nami, kolme kulmaa. Alkuun ihan järkyttävä höyry päällä. Vein koiran Nitron jäljen ohitse ja koira veti sinne aivan hulluna. Nitron jäljellä ei ole nameja ollenkaan, eli ehkä pikkumimmillä on jotain käryä siitä, mitä pitäisi tehdä. Alussa siis järkyttävä höyry päällä, jarrutin liinasta, jotta söisi jokaisella askeleella olevan namin. Jäljestää kyllä, mutta jättää nameja syömättä, niin kiire loppuun. Voisi varmaan alkaa tekemään tyhjiäkin väliin tälle tytölle. Hah, ja tämä likka jäljestää häntä heiluen, niin liikkis.
Pommin jälkeä tehdessä meni laskut sekaisin, itse pääsin johonkin 360 askeleeseen. Nameja siellä täällä. Lähti jäljelle hapuillen, eksyi muutaman kerran, mutta teki töitä ihan kivasti. Alkoi olla jo hämärää, joten en itsekään välillä tiennyt missä jälki menee. Onneksi olin sentään merkannut kepit, kaikki löytyi kuitenkin.
Nitron jäljen aikaan oli jo pimeään. Lähti janalle kivasti, mutta taas sitä haluilua jäljelle lähtemisessä. En vaan ehkä osaa opettaa :( Ilmaisi kaikki kepit, osan alla oli purkki, osan ei. Sen mitä pimeässä pääsin tihrustamaan, jäljesti hyvin. Ilmaisut vinot, mutta jokaisen maahanmenon jälkeen katsoi taakse ilmeellä "mamma mä löysin, kato mitä mä löysin, olinko vähän pätevä, hä". <3 Jäljen jälkeen vetoleikkiä, oli aivan liekeissä.
Pommi ja Nitro hakivat metsästä muutaman esineen. Nitron esineet (pallo ja nahkainen vyö) olivat tooosi lähellä. Ei siltikään meinannut niitä nostaa, oli kyllä kohdilla. En auttanut ollenkaan, ja toi esineet. Roiskaisi rumasti eteen ja halusi leikkiä niillä. No ainakin toi... Pommille pala kakkua.
Jäljeltä ajeltiin sitten hallille treenaamaan, muita treenaajia tasan 0.
Nitro aloitti. Pieni pätkiä seuraamista, namittelin oikeaa paikkaa. Istumiset ensin epävarmoja, peilin edessä pääsin kuitenkin palkkaamaan ja naksuttamaan hyvin kun koira teki oikein. Häntä heilui, oli into piukeena <3 Noudot tosi kivat, paitsi metskulle lähti haukahtaen. Näihin pitää puuttua, nouto sinällään ok. Hyppynoudossa kapula lähti todella vinoon, koira kuitenkin hyppäsi mennessä ja tullessa hienosti. Vinoon heittoja ei olla oikein treenattu, ja teki silti oikein. Hyvä hyvä. Luoksetulon ensimmäinen pysäytys valui (taas), toinen pysäytys ja eteentulo erinomaisia. Loppuun vielä istumisia, oli hyviä!
Diidii teki perusasentoja, pätkiä seuraamista, sekä hissinä maahan-istu-seiso vaihtoja. Ei aluksi oikein keskittynyt muuhun kuin kentälle viljeltyihin nameihin. En päästänyt rallattelemaan, vaan vaadin kontaksia. Oli ihan fiiliksissä. Kaveri olis tietty ollu kiva luoksetulon treenaukseen. Paikallaoloa istumassa ja maassa treenattiin myös. Ei se vielä oikein malta, säheltää vain.
Pommi lämmitteli seuraamisella, luoksetulolla ja noudoilla lihaksiaan, sillä olin päättänyt tehdä sen kanssa hieman aksaa, piiiiitkästä aikaan. Ihan vaan hömpöttelyä. No, koirahan näytti sitten olevan muulla kuin hömpöttelytuulella. Ensin jätti ensimmäisen keppivälin pujottelematta, skarppasi sitten kuitenkin. Tekee kepit itsenäisesti loppuun (no jee!), ei tarvitse mua siihen vierelle juoksemaan ja ohjaamaan. Lähetin koiraa kepeille ja palkkasin pallolla kun koira oli pujotellut. Tykkäs kovasti. Sitten tehtiin radanpätkää ja suoraan sanottuna, en pysynyt koiran vauhdissa. Kuka sille on asioita opettanut?
Treenien jälkeen vielä lenkkiä pimeässä Ojangon yössä, kotona koiran kirjaimellisesti lösähtivät paikoilleen nukkumaan. Edes aamulenkille lähtiessä Didi ei olin jaksanut nousta. Oli niin uninen pieni aamulenkeillä. Reppana, rankka elämä.
Sunnuntai aamuna käytiin lenkin jälkeen tekemässä Ojangossa pientä tokon tynkää, samaa settiä kaikilla kuin eilen.
